Lapsenlapsia

Pappa lapsenvahtina. Minivauva on kasvanut kohinalla, ei enää ole niin kovin pikkuinen. Mummin syli välillä kaipaa niin kovin näitä pikku pallopäitä, joita tuntuu putkahtelevan tasaiseen tahtiin tähän sukupolvien ketjuun. Papan ja Pikkumummin luona on vieraillut kesän aikana koko katras, tätä pienintä lukuunottamatta. Isoveikka, Pikkuveli, Manta, Kuningatar ja Prinsessa saivat aikaan hulinaa heinäkuun puolessa. Eläintarhassa jääkarhun katsomisreissu toi mukavia muistoja kaikille, vaikka illan tullen aikuiset taisivat olla väsyneimpiä. Pikkumummin uusi tupa on vielä pinossa ja paketissa, kertaalleen tutkittuna, mutta kunhan syksyn tullen illat pimenevät, kaivetaan kasaan saadut rakennustarvikkeet esille.. toivossa on hyvä elää :)

Talon malli

Pikku-Mummin päivät ovat jostain syystä lyhentyneet, vaikka aurinko paistaa jo yötä päivää (juuri nyt tosin pilven takana) . Sanovat, että päivän lyhentyminen johtuu ikääntymisestä.. aika kulkee nopeammin kuin Mummi. No, ainakin vaikuttaa siltä, että ennen ehti paljon enemmän yhden päivän aikana. Kaikkeen menee tunti.. Talomallia on etsitty lähiympärsitöstä ja lopulta ollaan päätymässä entiseen Kirkniemen asemapäällikön talon  muotoon... Saa nähdä miten rintamamiestalon esi-äiti onnistuu.. alkuperäinen 1:1 talo on rakennettu 1912-13... eli siis jo ennen kuin rintamamiestaloista oli mitään ajatusta... Kuvan väritys on alkuperäistä tummempi ja Pikku-Mummi suunnittelee palaavansa siihen vaaleampaan.

Saattaa olla, että nykyinen remontoitu versio (kuvassa) saa tehdä tilaa alkuperäiselle mallille kuusiruutuisine ikkunoineen, tai sitten ei....

Tupa nro 98

Tupa on siis tilattu! Talotehdas Vantaalla jo teroittaa sahaansa.  Pikkumummi suunnitteli  vapaapäivä-ohjelmaksi käydä hakemassa huonekaluja tupaan, mutta elämä on... taloprojekti saa odottaa isompien tapahtumien takana. Tupa nro 98 valmistuu huhtikuussa, Pikkumummi pohtii hakisiko sen ihan omakätisesti lomallaan, vai maksaisiko postimaksun. Rintamamiestalon kuljettaminen junalla voi olla haastavaa. Rovaniemen Hyvärinen ja Sinelli tienasivat alkuviikolla Pikkumummin ja Mummi-tädin riehaantuessa shoppailemaan; tapettipaperia, maalausteline, maalia, monta pussia helmiä, kulkusia, tiukuja , kaulimia yms yms :)

Tupa-kuumetta

Nukkekotiyhdistyksellä on Rintamamies-talo-paketteja!!! Pikkumummi tahtoo sellaisen... talo-paketti on juuri kuin 1:1 versiotkin, talon runko eli seinät , lattiat ja katto sekä toivotut ovi/ikkuna-aukot!!! Loput saa suunnitella ja tehdä itse... talon rakennus projekti voi siis viedä aikaa.. ehkä valmistuu joskus,  tai sitten  ei, kuten talot yleensä, muuttuvat koko ajan uuden remontin myötä! Vielä voi tehdä talotehtaalle omia toivomuksia... tehdäänkö kuistia ja portaita yläkertaan vai ei... Ehkä siitä tulee jonkun tutun talon pienoismalli??? Monta mietittävää nyt tulee. Tohkeissaan Pikkumummi nyt kuitenkin on. Kuvankin talopaketista jo sai malliksi, vaikkei ehkä ihan perusmallia tehdäkään...

Joulun taikaa, jälkeenpäin..

Pikkumummin tuvan rannasta näkee kylän pohjois- päähän

Joulun tunnelmaa jälkeenpäin... kuvien lataaminen oikeaan paikkaan olikin Pikkumummille pieni pähkinä, mutta selvisihän siitäkin. Tonttu on peräisin "isomummin" edellisjouluna lähettämästä paketista... Joulukuusikin löytyi ruokakaupan alennuskorista vasta Nuutinpäivänä, koristeet peräisin Tintin lahjakääreistä. Pappa havittelee tätä seinustaa siirtääkseen kirjahyllyn siihen... Pikkumummin tuvan paikka on uhattuna!!! Tuleeko tästä konflikti?

Joulun jälkeen

Kaamosaika tuo kylään vaalean-sinipunaisen aamu- ja iltapäivän, valoisaa aikaa on lyhyimmillään nelisen tuntia, aurinko ei nouse parina päivänä ollenkaan Jouluviikolla, mutta jo heti joulupäivänä se kurkistaa järven takaa metsäreunan yli  puolen tunnin ajan...Ja  tammikuun kolmannen viikon lopulla päivä paistaa neljä tuntia, viimeisen tunnin aikana tosin vain puun latvoihin. Ja sininen vaaleanpunainen hetki kestää melkein kaksi tuntia...

Jouluna tuvassa piipahti punanuttuinen tonttu, sen tuomista paketeista löytyi Pikkumummin toivomia astioita... nyt saattaa nauttia leivoskahvit Papan kanssa. Tai sitten maistaa herkullista viineriä... Ompelukonekin on tarpeen... Prinsessan sormet syyhysivät viedä ne nukkeleikkiin, mutta antoi niiden sentään pysyä keittiön pöytäliinalla ihailtavana... Kuksaa piti kuitenkin kokeilla omille huulille, jospa siitä saisi pienen kahvitilkan , edes leikisti...

Joulun aikaa

Pikkumummin kylä on tähän aikaan vuodesta hiljainen, lunta on tuiskuttanut monena päivänä. Kuitenkin vasta yhden kerran on tarvinnut lumikolaa pihalla työnnellä. Kevyttä pölylunta on jo parikymmentä senttiä. Papan kanssa yhteistyössä on tehty kulkureitit ovelta navetalle ja puuvajalle. Pappa onkin ahkeroinut koko vuoden halkoja liitereihin, aivan heti ei tule polttopuista pulaa. Pikkumummi on opetellut käyttämään puuhellaa, uunin käyttö on vielä jännittävää.. se kun ei pysy tasaisen lämpöisenä. Syksyllä kärähti nykyaikainen silikoni vuoka... ei siis sovi puukäyttöiseen uuniin. Sähköhellaakin siis tarvitaan.  Jouluna Pappa laittoi takkaan tulen pitkästä aikaa, mukava lämpö siitä tupaan levisikin. Sähkölaskusta saatiin hyvitystä monta kymppiä, kun on ahkerasti käytetty paikallista uusiutuvaa energiaa. Pikkumummi sai joululahjaksi hienon posliinikannun, teekannun kuppeineen ja ompelukoneen. Syksyn mittaan Pikkumummi on hankkinut monenlaista tarpeellista ja muuten vain sievää uutta tupaa varten. Pikkumummi ei oikein tiedä millaisen tuvan tahtoisi, tupamainoksia on katseltu monelta nettisivulta. Toistaiseksi tuvan virkaa on saanut tehdä Prinsessoilta jäänyt leluhyllykkö...